Kaikki kaikessa

Kaikki kaikessa
Everything, Everything, 2015
Nicola Yoon
suomentanut Helene Bützow
Tammi, 2017
sivuja 319 + 8 kuvasivua (elokuvasta)

Tartuin tähän teokseen törmättyäni siihen instagramissa (minulla on itseasiassa tapana tallentaa mielenkiintoisten kirjojen kuvat, jotta myöhemmin voin palata niihin). Tarina vaikutti kiinnostavalta, ei kovinkaan yllätykselliseltä, mutta romantiikan ja sairaudesta johtuvien ongelmien täytteiseltä. Eli juurikin sellaiselta mukavalta luettavalta. Odotin kuitenkin mielenkiinnolla koko tarinan ajan, miten Maddy ja Olly ylittävät sairauden, ylittävätkö he sen.. No, siitä miten tarinassa käy ja hieman omia mielipiteitäni siitä myöhemmin. Ei nyt heti ensimmäisenä aleta juonipaljastuksia kertomaan.

Tarinassa on siis Maddy, koko maailmalle allerginen oleva tyttö tai ainakin maailmalle, joka on talon ulkopuolella. Maddy asuu kahden äitinsä Paulinen kanssa omakotitalossa, jonne pääsee sisälle vain harvat ja valitut, tietenkin vasta perusteellisen puhdistuksen jälkeen. Maddyn äidin ollessa töissä, Maddyn luona on hänen hoitajansa Carla, jonka kanssa Maddy tulee vallanmainiosti toimeen.
Maddy vaikuttaa kivalta tytöltä 18-vuotiaalta, joka lukee paljon, mutta ei ole päässyt kokemaan asioita, joita normaalisti 18-vuotias on kokenut elämänsä aikana. Talon seinien ulkopuolella on Maddylle tuntematon maailma.

Heti kirjan alussa naapuritaloon muuttaa uusia asukkaita. Nelihenkinen perhe, johon kuuluu isä, äiti, tytär ja poika, Olly.

"Hän on pitkä, hoikka ja kauttaaltaan mustissa: musta T-paita, mustat farkut, mustat tennarit ja musta pipo, joka peittää hiukset kokonaan. Hänen valkoinen ihonsa oli päivettynyt hunajanruskeaksi, ja kasvot ovat hyvin kulmikkaat. Hän hyppää auton takaa alas ja lipuu pihatien poikki, liikkuu aivan kuin painovoima ei vaikuttaisi häneen samalla tavalla kuin meihin muihin."

Jo takakannesta selviää, että Maddyn ja Ollyn välille herää suhde. Takakannessa lukee: Olly on riski, joka Maddyn on pakko ottaa.
Rehellisesti olen aika innoissani tällaisista kirjoista, suhdeongelmat, -draamat ja kaikki siltä väliltä ovat vain niin äärimmäisen kiinnostavia ja koukuttavia. Halusin kovasti tietää onnistuuko heidän suhteensa ja mitä erityisesti Maddyn äiti sanoo tästä.

Ennen kuin siirrymme juonipaljastuksiin, niin pikaisesti kirjan tyylistä. Teksti on kevyttä lukemista. Välissä on mm. sähköposti ja chattikeskustelua, Madelinen (Maddyn koko nimi) sanakirja-sanoja. Voisin epäillä, että uppoaa nuorisoon hyvin. Itse en aina ihan välitä siitä, että välissä kaikkea jännää, mutta tässä toimi oikein hyvin. Kuvasi hyvin Maddyn mielenmaisemia ja sitä miten tarina etenee.
Muutenkin viihdyin mukavasti kirjan parissa, ainakin alussa ja keskellä, lopusta en osaa ihan sanoa. Kirja oli helppo ja nopea lukea, suosittelen kyllä, jos tämän tyyppinen kiinnostaa.

Seuraavien kuvien jälkeen todellakin massiivinen juonipaljastus, joten jos et sitä tiedä, niin älä lue, paitsi tietysti, jos et halua yllätyksiä lukuhetkeesi. Juonipaljastukset loppuvat kakkukuvaan.

Nyt niihin juonipaljastuksiin, loppuun, josta en oikein osaa sanoa mielipidettäni. Siihen, ettei Maddy olekaan sairas. Se yllätti minut niin totaalisesti, mietin miten kummassa se on mahdollista. Miten Maddy ei ollut ikinä kysynyt äidiltään mitään sairaalatodisteita, mitään laboratoriotutkimusta, jossa todettaisiin Maddy sairaaksi, miten sitä ei ole testattu uudelleen Maddyn kasvaessa? Miten näin on päässyt käymään?
Jotenkin tämä muutti käsitystäni kirjasta erittäin radikaalisti ja en oikeastaan osaa sanoa lopulta pidinkö kirjasta vai en. Jotenkin se hämmentää minua edelleen, mutta toisaalta herättää myös ajatuksia. Kuinka paljon vaikutusta vanhempien sairaudella lapsiin onkaan. Vaikka tietysti tämä onkin suhteellisen radikaali, eristetään tytär koko maailmasta, niin hullumpaakin on maailmalla tapahtunut. Jotenkin on vain vaikea uskoa sellaiseen. Jos Maddy olisi lapsuudessa kidnapattu, olisi helpompaa uskoa, mutta oma äiti. Jotenkin miettii miten se on mahdollista, ettei kukaan kysele mitään todisteita.

Herättää kyllä edelleen itsellä pientä pohdintaa ja olisin äärimmäisen kiinnostunut tietämään mitä mieltä te olitte kirjasta ja lopun käänteestä?
Ja oletteko nähneet elokuvan? Jos olette, niin kannattaako se katsoa?
Traileri ainakin näytti ihan hyvältä.

YA-lukuhaasteen kohtaan Kirja ei kuulu sarjaan.
Sekä Prinsessoja ja Astronautteja -lukuhaasteeseen kohtaan naisen kirjoittama viihdekirja.

Kuvat kannattaa ottaa silloin, kun miettii, että pitäisi, eikä niin, että otetaan huomenna, mutta huomenna ei olekaan kotona päivänvalon aikaan lukuunottamatta aamua ja aamulla ei muista semmoisia.