Kesäkisan loppufiilistelyt

 Kesäkisan viimeinen päivä ja minulta viimeinen raportti. Tänään tehdään viimeiset tehtävät. Itse en moneen pysty, kun tiedossa polttarit, joihin pitää matkata vajaan parin tunnin päästä! Mutta videot youtubeen ja runot tahtoisin keretä postaamaan vielä tänään. Tässä minun youtube-kanava: https://www.youtube.com/@kun.tee.jaahtyi.kuppiin  Ja tässä Tuulian: https://www.youtube.com/@tuuliareads Tuulia onkin postaillut jo yhdeksän videota eli yli vaaditun viisi.

Mutta nyt vielä fiilistellään elettyjä viikkoja. Paljon on kerennyt ja paljon jää kerkeämättä. Iloitsen kuitenkin todella paljon, tänä kesänä menin ja tein. Nimittäin 100 kilometrin pyöräilyn. Toki pyöräni on sähköpyörä eli apuja oli tiukoissa hetkissä, mutta oon ylpeä itsestäni. Jalat oli kyllä illalla ihan auts, kun sohvalta nousin. Pyörälenkki meni pitkin Tampereen kirjastoja. Samalla ajattelin tehdä pari helppoa ja kävin esimerkiksi kaverilla kylässä, tein vain virheen. Laitoin viestin enkä soittanut, vaikka mietin soittaisinko. Pisteet meni sen osalta siis sivusuun, kun en muistanut että tehtävässä piti soittaa! Päivää puhumatta en saanut suoritettua. Puolituntia hereillä oltuani sanoin ensimmäisen sanan, ihan yksikseni. Ehkä sitten ensi vuonna, jos se on vielä tehtävissä. :D Kiva haaste nimittäin ja todellakin vaikea!

Seuraavaksi joitakin kuvia helpoista tehtävistä, mitä on tullut tehtyä viime viikkoina. Arboretumissa käyty, sarjakuvaa luettu, myslipatukoita tehty, näyttävä hedelmäsalaatti (lapset olivat super innoissaan ja söivät lähinnä vain hahmot eikä niitäkään kokonaan), euron kurkku, hapanjuurileivontaa, simaa tein ensimmäistä kertaa (sehän oli helppoa!), kirjanmerkki, lastenkirja vieraallakielellä, pihaan istutin kaksi uutta pensasta (puna- ja mustaherukka).

 

Tuulian kanssa yhdessä tuli myös puuhattua. Kävimme road tripillä ja kalliolla illallisella. Oli ihanaa viettää rakkaan ystävän kanssa ihan kahdestaan aikaan. Usein mukana on mun lapset. Tuulia on kyllä heidän kanssaan ihan huippu!

Parasta kesäkisailussa on ollut, kuinka voi lapset ottaa moneen puuhaan mukaan. Meidän piti tehdä vielä taidetta ja pitää taidenäyttelyn avajaiset, mutta niin ne päivät kuluivat... Mutta pehmolelujen tanssiaiset oli jättimenestys ja niitä pyydetään yhä uudestaan. Täytynee toteuttaa. Lumi piti myös todella paljon aarrekartasta. Sitä oli kiva tehdä ja seurata miten he löytävät aarteen.

Kiitos kesäkisasta tänäkin vuonna! Toivottavasti ensi vuonna uudestaan. Nyt käyn äkkiä pakkaamassa ja videoimassa yhden videon. Iiks! Hoppu tulee :D

Aava monstsaurus ja uusi ystävä

Tämä tarina luotiin yhdessä neljä vuotiaan Lumin kanssa.

Olipa kerran dinosaurus, joka oli myös monsteri eli hänen vanhempansa olivat dinosaurus ja monsteri, mikä teki poikasesta monstsauruksen. Monstsaurus oli vielä pieni. Hänellä oli kaksi pientä hammasta ja väriltään monstsaurus oli pinkin ja keltaisen värinen. Monstsauruksella oli lyhyt nimi, joka oli Aava. Aava oli luonteeltaan aika ujo, mutta kiinnostunut kovasti maailmasta. Hän halusi hirmuisesti seikkailla, mutta oli vaikea löytää seikkailukaveria, koska ujostutti ja Aava halusi kovasti saada seikkailukaverin, koska silloin rohkenisi myös pidemmille seikkailuille. Erityisen paljon Aava halusi matkata järven toiselle puolelle suuren puun luokse. Sen kirkkaat hedelmät houkuttelivat, mutta puu oli kovin kaukana.

Onneksi eräänä päivänä Aavan isovanhemmat tulivat kylään ja Aava kysyi suloisella äänellä ”voisimmeko lähteä retkelle?”. Mummi ja Pappa dinosaurukset innostuivat retkestä ja niin he kolme pakkasivat eväät reppuihin. Retki alkoi iloisissa tunnelmissa. Aava kantoi omassa dinosaurusrepussaan karkkia ja jäätelöä, herkkueväät siis. Aava ei olisi malttanut odotttaa eväshetkeä, mutta tiesi, että kohta he saapuisivat leikkipuistoon, jossa olisi mahtava liukumäki. Leikkipuistossa Aava laski liukumäestä ainakin kaksikymmentä kertaa ennen kuin he söivät jäätelöt ja jatkoivat retkeään kohti suurta hedelmäpuuta.

Järven toiselle puolelle oli Aavan mielestä pitkä matka. Se kesti ja kesti, kunnes he viimein näkivät puun edessään. Mutta voi! Hedelmäpuun luona oli joku muukin! Aavaa alkoi ujostuttaa. Käännyttäisiinkö kuitenkin kotiin? Mummi ja Pappa dinosaurukset rohkaisivat Aavaa. Yhdessä he lähestyivät hedelmäpuuta ja sen juurella olevaa telttaa.

”Hei vain! Onko täällä joku” Pappa dinosaurus kysyi. Teltasta astui ulos isompi ja pienempi dinosaurus.
”Hei vain, minä olen Nella” pienempi sateenkaaren värinen dinosaurus sanoi. Aava kurkisti Papan takaa. Oi hän on ihanan värinen, Aava ajatteli. Uskaltaisiko hän sanoa mahdolliselle tulevalle ystävälle hei. Ehkei ihan vielä. Pienesti voi vilkuttaa. Pappa ja Mummi dinosaurukset alkoivat jutella Nella-dinosauruksen vanhemman kanssa. He olivat lähteneet telttaretkelle. Aava monstsaurus ei ollut koskaan käynyt telttaretkellä ja hän tutkaili telttaa kiinnostuneena. Nukkuisiko Nella-dinosaurus todella siellä tulevan yön? Hurjaa!

Aava katseli, kun Nella kiipeili hedelmäpuussa. Sen hedelmät tuoksui näin läheltä herkullisilta.
”Tule kiipeilemään kanssani”, Nella kutsui Aavaa. Aava katsoi epävarmasti Pappaa ja Mummia. He nyökkäsivät kannustavasti.

”Nämä hedelmät ovat herkkua!”, Nella-dinosaurus jatkoi. Aava lähestyi varovaisesti puuta ja Nellaa. Hetken päästä hän kuitenkin leikki innolla Nellan kanssa. Vuorotellen he kiipeilivät ja hyppivät sekä herkuttelivat hedelmillä.

Kunnes Pappa ja Mummi dinosaurukset sanoivat:
”Aava, meidän on palattava kotiin”. Se harmitti Aavaa kovasti. Hän oli saanut ystävän. He onneksi sopivat näkevänsä taas uudestaan. Paluumatkalla kotiin Aava sanoi:
”Voisimmeko mennä ensi kerralla telttailemaan?”.

Loppu!

Kesäkisan viikot 6-9

Terve taas pitkästä aikaa. Tässä onpi käynyt niin, että elämä laiskottaa ja asioita ei saa aikaiseksi. Tai aika paljonkin on saanut, mutta ei päivitettyä kesäkisajuttuja blogiin. En minä, eikä Tuulia. Poikkeuksellisesti emme jaa kaikkia tehtyjä tehtäviä vaan nyt kohokohtia viikoilta. Viikon viisi fiiliksiä voit lukea täältä.

Viikoilla 6-8 kerättiin pisteitä aika rauhaksiin, eikä kauheasti huvittanut tehdä helppoja. Ei vaan jaksanut. Kävimme kuitenkin yhdessä iltarasteilla ja Tiitiäisen metsässä mikä on luonnonperintösäätiön suojelema alue. Tuli siis aika hyvä pistesaalis silloin! Oli tosi kiva käydä yhdessä iltarasteilla, varsinkin kun Tuulia on joskus aiemmin suunnistanut. Laittoi minut kääntelemään karttaa ja kertoi mitä mitkäkin kuviot kartassa tarkoittaa. Jonakin vuonna otan esikoisen mukaan, nyt satoi vettä niin en ottanut ja hyvä niin. 

Minulla alkoi loma 20.7 ja startattiin se heti kesäkisaan sopivasti reissulla Naantaliin! Olimme kaksi päivää Muumimaailmassa ja se oli ihanaa. Meillä oli appivanhempani mukana ja se helpotti paljon. Ilman heitä reissu ei olisi ollut meille vanhemmille kauhean rentouttava ja oltaisiin varmaan joku lapsikin hukattu :D. 

Loppukiri alkaa kisassa häämöttämään ja olenkin koittanut edistää helppoja tehtäviä ihan urakalla. Kyllä se tästä pikku hiljaa. Viime viikolla 32! Osa niistä toki aiemmin tehtyjä, mutta ei vain tajunnut tehneensä :D. Tavoite saada nyt 400 pistettä täyteen! Saadaan se varmasti nyt kisaviikolla 9 täyteen. Itsellä ainakin kasvio vaan odottaa kokoamista ja suunnittelen roadtrippiä ja muuta mukavaa. 

Näillä viikoilla on vaikeita tehtäviä niin edistetty kuin hylätty. Molemmat koetimme tehdä hengitysharjoituksia kuukauden ajan. Tuulia pääsi melkein loppuun, kunnes tuli unohdus. Itse pääsin aina johonkin puoleenväliin. Hylättiin se siis, koska ei siitä tullut mitään ja nythän ei enää kerkeäkään. Tuulia katselee vielä Pasilaa, mutta itse hylkäsin Klaanin. Ensimmäisen kauden katselin ja tykkäsin. Taidan jatkaa vielä sarjan parissa, mutta en vaan mitenkään kerkeä katselemaan sitä nyt, koska lapsiperhearki. Muutenhan se ois jo katseltu, koska vietän mielelläni aikaa telkkaria tuijottaen. Mutta onneksi muista jutuista tulee vielä kivasti pisteitä :)!

Kohti loppukiriä!

Maaginen kesäkisa viikko 4

Maagisen kesäkisan neljäs viikko on pitänyt sisällään monen vaikean tehtävän edistämistä ja valmiiksi saamista. Jos haluat lukea kolmannen viikon seikkailut löydät Tuulian postauksen TÄÄLTÄ.

Erityisesti Tuulialla on ollut aivan mahtava seikkailu. Hän nimittäin kävi muutaman muun kesäkisaajan kanssa retkellä Karhun kirja ja paperissa (Tuulian instagram reels päivän seikkailuista). Sinne olin järjestänyt hänelle pienen yllätyksen, nimittäin lahjakortin, jonka hän sai omalla nimellään kassalta. Itse en tosiaan Raaheen asti pääse nyt matkustamaan, niin oli kiva ilahduttaa rakasta ystävää ja maailman parasta kesäkisakamua. <3 Tuulia sitten yllätti meidät super söpöllä postikortilla. <3

Juhannus toi tullessaan myös muutamia kesäkisapisteitä ja tehtävien edistämistä kummallakin meistä. Tuulia on esimerkiksi julkaissut jo kolme videota youtubeen. Itse aion kyllä nyt skarpata näiden tehtävien teossa, niin saadaan helppoja tehtyä. Vaikka ovatkin helppoja niin kyllä 400 tehtävää vie jonkin verran aikaa ja vaivaa, eikä kaikkia kyllä halua tehdä eikä pystykään. Vaikeitakin on hyvä edistää vähän koko ajan, koska ne vie yleensä paljon aikaa. Jospa vaan muistaisin päivittäin tehdä sen hengitysharjoituksen! Kaksi kertaa jo hyvä pätkä mennyt poikki.

Mutta hei, nyt tällä viikolla sain valmiiksi yhden vaikean, jonka toivoin säilyvän viime kesältä. Nimittäin sienien kasvattamisen. Itse asiassa jo ensimmäisellä viikolla kävin Rekosta eli lähiruoka ringiltä, joka on vissiin joka viikko tuossa muutaman kilometrin päässä ostamassa Satohuoneelta osterivinokas kotikasvatuspaketin. Meni vaan pari viikkoa ennen kuin aloin kasvattamaan, koska meillä ei ollut sumutepulloa hups! Onneksi sienet alkoivat kasvamaan, kasvatus pitää aloittaa mahdollisimman pian. Muutaman päivän mietin alkaako sienet kasvamaan ja sitten kun alkoivat niin huh mikä vauhti! Aina yön ja päivän jälkeen sai ihmetellä kuinka paljon olikaan kasvanut! Sienistä kokattiin juustoista sienirisottoa, mikä oli kyllä herkkua. Risottoa haluan kyllä tehdä toistekin, oli paljon helpompaa kuin ajattelin. Puolisokin tykkäsi ja Lumi 4v, joka ei yleensä sienistä välitä. Itsekasvatetuissa sienissä oli taikaa!

Muuten leivoskelin piirakoita ja herkullisen marenki-jäädykekakun (ensimmäisessä kuvassa) sekä Lumin kanssa syötiin jätskiä saunassa. Voi olla, että jätskiä pyydetään jatkossakin saunaan. Jätski maistui kyllä hyvältä 65-70 asteisessa saunassa löylyjä heitellessä. Jatkoon menee!

Tuulialta olen saanut ihania mökkeilykuvia. Lippu on laitettu salkoon, upea tuohisormus tehty, heppaa silitelty ja laiturilla syöty kakkua sekä soiteltu ukulelella. Oli muuten hienosti soitettu ja laulettu Peppi Pitkätossu -laulua. Ilahdutti kovasti <3

Tämän viikon pisteet:

Helpot tehtävät

Hilma 9

7. Kiipeä puuhun.
9. Parsi jokin vaate.
47. Syö jäätelöä saunassa.
109. Kylvä siemen.
111. Perehdy johonkin Afrikan maahan ainakin Wikipedia-artikkelin lukemisen verran.
125. Lahjoita hyväntekeväisyyteen.
162. Osallistu puutarhajuhliin.
237. Siivoa romuvarasto/autotalli/jokin kodin pitkään siivousta odottanut paikka.
330. Tee jäädykekakku.

Tuulia 14

27. Soita kielisoitinta laiturilla.
87. Kirjoita kirje tai postikortti ja postita se.
119. Vieraile tiekirkossa.
159. Käy sinulle uudessa kirjastossa.
164. Tue paikallista pienyrittäjää.
232. Kahlaa rantavedessä.
242. Vieraile saaressa.
313. Syö uusia perunoita.
321. Ota kuva lasimaalauksesta.
338. Ota kuva suosta.
344. Tee sormus.
354. Syö kakkua laiturilla. 
367. Suorita rituaali.
373. Lue paikallislehden kolumni.

Vaikeat tehtävät

Hilma 2

44. Maista 15 erilaista vissyä/mehua/energiajuomaa.
64. Kasvata sieniä ja tee niistä sienirisottoa.

Tuulia 2

12. Kuuntele 30 jaksoa eri podcasteja (max 1 jakso / per podcast).
28. Vieraile Karhun kirja & paperissa.

Bonukset 2

Tuulian upea soitto laiturilla.
Hilman upea marenki-jäädykekakku.

Mukavaa kisailua!

Piirakoilla herkutteleva
Hilma