Sudenmorsian

Kirjailija: Aino Kallas
Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1928
Otava 2014
96 sivua

Tämä oli kirja, jota lukiessa mietin: näiden sanojen takana on kai jokin syvällisempi merkitys, mutta en vain mitenkään ymmärrä sitä. Ei ole ehkä yllättävää, kun kerron, että googletin teoksen melkeinpä heti, kun sen sain luettua. Koin ehkä pienoisen ahaa elämyksen, en mitenkään suurta, mutta pienen. Tekee mieli selailla kirjaa ja mahdollisesti lukea se uudelleen, mutta ei nyt ainakaan heti (Ken tietää milloin, ehkei milloinkaan, on niin paljon luettavaa).

Tarina oli mielestäni ihan kiva ja jotenkin googlettamisen jälkeen pidän siitä vielä enemmän. Ihan vain nopeasti googletin ja näillä sivuilla kävin pakollisen wikipedian lisäksi: Yle ja Annelin kirjoissa.

Sudenmorsian on siis tarina Priidik metsänvahdin vaimosta Aalosta, josta tulee ihmissusi.
Kirjoitustyyli ei ollut ehkä ihan sellainen, mikä olisi minuun täysin iskenyt tai ehkä se oli vain se, kun mietin syvällisempiä tarkoituksia. Olisi ehkä ollut parempi, jos en olisi tiennyt syvällisemmistä asioista mitään tai olisin oikeasti tiennyt niistä jotain, koska se hieman häiritsi lukemista, sellaista oikeaa uppoutumista tarinaan.

Ehkäpä suosikkikohtani kirjassa oli, kun Aalo muuttui ihmissudeksi.

"Vaan Aalo heitti sudennahan harteillensa, ja kohta hän tunsi ruumiillisen muotonsa tuiki tuntemattomaksi muuttuvan, niin että hänen ruumiinsa valkia iho peittyi takkuiseen karvaan, hänen piskuinen näköpäänsä soukkeni suden teräväksi kuonoksi, hänen vähät sorjat korvansa vaihtuivat suden pystykorviksi, hampaat raateleviksi torahampaiksi, ja kynnet metsänpedon käyriksi kynsiksi."

Se on mielestäni oikein onnistunut, lukiessa tuli jotenkin sellainen oikeanlainen tunne, pieni värinä, nyt hän muuttui, jännittävää.

Sudenmorsiamen luin koulun lukupiiriä varten ja toivon, etten osallistu juuri tämän kirjan keskusteluun, en oikein tiedä mitä sanoisin.