Kultaportin kaunottaret
Sara Medberg
Otava 2018
sivuja 445
Kohtasin tämän kirjan Instagramissa, niin kuin monen muunkin teoksen olen viime aikoina kohdannut. Olen äärimmäisen kiitollinen kaikista niistä vinkeistä, jotka olen kohdannut kirjagramissa. Ihan toinen maailma avautunut kirjatilin avaamisen jälkeen. Ja lukeminen on tullut myös aktiivisemmaksi tauon, jos sitä siksi voi sanoa, jälkeen. Tuntuu myös siltä, että on ainakin jonkin verran perillä tämän hetken kirjoista, mikä on ehdottomasti todella hyvä asia.
Mutta Kultaportin kaunottariin, jonka luin kahdessa päivässä. En kylläkään ilman 8intwo -lukumaratoonia olisi tätä kirjaa siinä ajassa lukenut. Tai no kieltämättä, nyt kesälomaillessa käyttää välillä paljon aikaa lukemiseen. Kohtasin Kultaportin kaunottaret ensin siis Istagamissa ja, koska minua kiinnostaa historialliset romanttiset tarinat, oli tämä heti pakko laittaa varaukseen. Harvemmin oikeastaan luen historiallisia romaaneja, mutta tämä osui juuri oikeaan saumaan, että halusin heti lukea.
Kultaportin kaunottaret sijoittuu 1870-luvun Turun seurapiireihin. Kolme nuorta neitoa tutustuvat kirjassa toisiinsa ja asuvat Kultaportin talossa ja käyvät naisväenkoulun debytanttikurssia. Adele Wilenius on 19-vuotias paronintytär, jolla on uudenaikaisia ajatuksia ja hän haluaisi opiskella. Margaretha Château on markiisittaren tytär, joka ei käytä silmälaseja, koska "Mamanin mukaan hieno nainen ei yksinkertaisesti voinut käyttää niin arvoa alentavaa kapistusta". Mamselli Beatrice Sommerin vanhemmat ovat menehtyneet ja hän asuu isosetänsä luona. Nämä kolme nuorta naista tapaavat ja ystävystyvät sekä tietenkin löytävät rakkauden, mutta ei tietenkään ilman ongelmia!
Vaikka tarina kieltämättä olikin aika arvattava, ei ollut vaikeuksia päätellä kenen kanssa kukakin menee yhteen, oli tarinaa silti viihdyttävää lukea. Jotkut ovat sanoneet kirjan olleen hieman harlekiinimainen ja olen itsekin samaa mieltä. Tämä ei minua haitannut, elän romantiikasta, mutta toisaalta, ei olisi haitannut jos harlekiinimaisuus olisi kokonaan uupunut. En ainakaan sen takia tähän kirjaan tarttunut.
Rehellisesti luen harvoin, nykyisin kuitenkin useammin, kirjoja, jotka sijoittuvat Suomeen. Joskus en sietänyt ajatusta Suomeen sijoittuvista kirjoista, enkä oikeastaan edes lukenut suomalaisten kirjoittamia kirjoja, paitsi heppakirjoja luin kyllä innolla, onneksi tästä olen jo ylitse päässyt, siis siitä suomalaisuudesta enkä heppakirjoista. Tällä kertaa yksi syistä mielenkiinnolleni tätä kirjaa kohtaan oli se, että se sijoittuu Turkuun. Minua kiinnosti millaista elämä olisi voinut olla Turussa 1870-luvulla ja kyllähän tämä hieman vastasi siihen. Nyt olen myös kiinnostunut lukemaan enemmän Suomeen sijoittuvia historiallisia kirjoja, joten hyviä vinkkejä otetaan vastaan.
Voisin sanoa, että Kultaportin kaunottaret oli melkein sellainen kuin sen arvelinkin olevan, vaikka toisaalta en sitä hirveästi ajatellut millainen se on, olin vain kuulostaa hyvältä kirjalta, varaukseen. Kultaportin kaunottaret oli mukavan kevyttä, viihdyttävää ja oikein hyvää lukemista kesälle. Eikä myöskään ihan kokonaan rakkautta, vaan ihan vähän mysteeriäkin, mikä kyllä yllätti, en tiennyt että siinä olisi semmoistakin.
Lainasin kirjan kirjastosta ja vain hitusen näin kauniista violeteista kansista, kirjakaupassa oli ihan pakko katsoa kansia ja kyllä, rakastuin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti