Maailman ympäri 80 päivässä

Maailman ympäri 80 päivässä
Jules Verne
Le tour du monde en 80 jours
suomentanut Kyllikki Hämäläinen
Otava 2016
309 sivua

Joskus vuosia vuosia sitten näin elokuvan nimeltä Maailman ympäri 80 päivässä ja voin sanoa, että heti kirjan lukemisen aloitettua, huomasin, että tapahtumat menevät hieman eritavalla.
Kirja alkaa siitä, kun Phileas Fogg ja Passepartout (Passepartout on joissakin painoksissa suomennettu Jokapaikanhöyläksi) tapaavat. Passepartout tulee Phileas Foggille töihin ja odottaa rauhaa, samanlaisia päiviä toistensa jälkeen.  Mutta käykin niin, että Phileas Fogg lyö vetoa heti Passepartoutin ensimmäisenä työpäivänä, että voi kiertää maapallon ympäri 80 päivässä.

Siitä lähdetäänkin heti seikkailulle, jota oli todella mukavaa ja viihdyttävää lukea. Elokuvan katselemisesta on niin kauan, että muisti vaan joitakin asioita siitä. Joista yksiasia oli itseasiassa loppuratkaisu, kiertääkö Phileas Fogg kumppaneineen maapallon todella ympäri 80 päivässä, mutta loppu meni kuitenkin hieman eri tavalla kuin elokuvassa, vaikka matkan aika olikin sama.
Muita muistamiani asioita ei tapahtunut kirjassa. Itseasiassa nyt katselin ystäväni kanssa elokuvan trailerin ja sehän oli ihan erilainen kuin kirja, henkilöhahmotkin vaikuttivat aivan erilaisilta. Phileas Fogg ei ole kirjassa keksijä tai ainakaan tietoa ei paljasteta, eikä Passepartoutilla ole suuremmoisia ninjailu taitoja.

Henkilöhahmoista sen verta, että ne olivat kivoja ja persoonallisia, vaikkei ehkä heti siltä tuntunut. Phileas Fogg oli sydämellinen ja välittävä hahmo, vaikka aluksi tuntui henkilöltä joka ei välitä kenestäkään. Hänestä ei selvinnyt kovinkaan paljoa, mutta silti vei kyllä hiljaisella vetovoimallaan sydämen.
Passepartout oli myös oikein hauska toveri, joka aiheutti välillä vahingossa vaikeuksia, mutta oli kuitenkin oikein uskollinen palvelija. Olikin mielenkiintoista seurata Phileas Foggin ja Passepartoutin suhteen kehitystä, kuinka he eivät alussa tunteneet laisinkaan, mutta lopussa tuntui siltä, että he ovat ikuisia ystäviä. Ainakin minulle tuli olo, että matkakumppanit ovat ikuisia ystäviä.
Tarinassa ei sinänsä ollut sellaista pahista, mutta jos pitäisi sellainen nimetä, niin se olisi Fix, yksityisetsivä, joka epäili Phileas Foggia varkaaksi ja yritti saada hänet pidätetyksi.
Eniten itseäni kiinnosti, (arvelin, että elokuvassa ollut nainen varmasti ainakin jotenkin tarinassa on) miten Aouda ilmestyy ja en olisi kyllä ikinä arvannut tätä tarinaan mukaan tulemis tapaa. En muista miten elokuvassa Aouda tuli mukaan, joten ei ole nyt vertailu kohtaa.
Tuntui, että henkilöhahmojen syvyys jäi välillä ehkä omien tulkintojen pohjalle, vaikka tulikin kaikenlaisia viitteitä millaisia hahmot ovat. Kovinkaan tarkkaan heidän tunteitaan ei eritelty, vaan seikkailu maailman ympäri oli se juttu.

Maailman ympäri 80 päivässä oli kyllä oikein viihdyttävä seikkailu ja suosittelen kyllä lukemaan. Itse luin tämän lukupiiriä varten, en tiedä olisiko muuten tullut luettua, mutta olen kyllä äärimmäisen tyytyväinen siihen, että tämän luin.

Kirjoitin tämän ystäväni soittaessa Disney-kappaleita pianolla. Aika tunnelmallista sanoisinkos.