Olipa kerran tyttö, joka piti kirjoista, hän suorastaan ahmi niitä, erityisesti Nummelan ponitalli oli suosiossa. Tyttö kirjoitti myös omia tarinoita, yhä enenevissä määrin. Jossain vaiheessa nämä molemmat kuitenkin vähenivät, mutta eivät poistuneet tytön sydämestä.
Nykyään tyttö lukee, ajattelee, että pitäisi kirjoittaa, napsii epämääräisiä kuvia ja tanssii musiikkia kuunnellessaan sekä ehkä ilmankin.
Olen Hilma, syntynyt vuonna 1995 tälle ihmeelliselle maapallolle. Tällä hetkellä olen vastavalmistunut kirjastonhoitaja ja elelen rauhaisasti omaa elämääni, johon toki kuuluu kohtaamisia muiden ihmisten kanssa.
Mielestäni elämä on normaalisti (vaikkei normaalia olekaan) mukavaa ja onnellista, vaikka joskus itkettääkin.