Novelli - maaginen kesäkisa

Kuihtuvat ruusut

Katson kuihtuvia ruusuja. Vielä kauniita, mutta kohta poissa. Silmiäni kirvelee ja pyyhin kosteuden pois sormin, vaikka tiedän sen vain pahentavan kirvelyä. Tunnen oloni surkeaksi, kuin olisin nuo kuihtuvat ruusut, vielä kauniit, mutta kohta poissa. Paitsi minä en ole kohta poissa. Ainakaan toivottavasti. En tahdo olla, mutta kuihtunut olen. Raihnainen, voimaton. Minulla ei ole voimaa taistella edes makeanhimoa vastaan, olen suklaalla täytetty, eilen, tänään ja huomenna. Toisaalta, onko sillä edes merkitystä, jos tungen sokerilla täytettyyn kehooni vielä lisää sokeria? Merkitystä muulle kuin pankkitililleni, jolta kymmenet eurot katoavat.

Upotan sormeni sammaleeseen, jonka kosteudesta yllätyn. Istuessani tunsin vain viileyden. Ilahdun, ulkohousujen vedenpitävyyden lupaus on ainakin vielä totta. Suljen silmäni ja hengitän, tahdon juurtua tähän. Tahdon tuntea oloni hyväksi, en enää kuihtuneeksi. Voisinko imeä itseeni sammaleiden kosteuden? Sammal rauhoittaa, metsän raikkaus rauhoittaa, mutta olen silti rauhaton, en saa rauhaa, en pääse eroon äänistä, autojen huminasta, mieleni äänistä, kuinka pitäisi yrittää enemmän, olla enemmän. Pääsisinpä eroon edes autojen huminasta, mutta minne menisin? Melua ei pääse pakoon, vaikka haluaisi.
Uuvuttaa, väsyttää, sammaleen kosteus ei minua ravitse. Voisin käydä kaupassa, olisi vielä muutama roponen käytettäväksi suklaaseen. Melkein jo ennen metsään saapumista menin, mutta tulinkin tänne, sammalmättäälle. Hakien helpotusta tunteisiini, ahdistukseen, kipuun, väsymykseen, kaikkeen siihen mikä vie minut pohjalle. Pyydänkö liikaa metsältä? Voisiko se viedä pois vihani, haluni tuhota itseni? Ehkä se on liikaa jopa metsälle, vaikka se suuri ja mahtava onkin... Ei metsä saa minua korjattua.

Kuvittelen itseni uimaan, juoksemaan, kiipeilemään. Olen kuvitelmissani hän ja todellisuudessa jotakin muuta. Voisin tehdä valinnan joka tekisi kuvitelmistani totta, mutta en tee, vai tekisinkö. Erityisesti kun osittain ne onkin totta, minussa on sitä mitä kuvittelen. Mutta kuvitelmissani olen vahva ja jaksava. Sitä minä en ole. Olenko koskaan enää? Miten pystyn muokkaamaan mieltäni? Tekemään valinnan, joka vie minua kuvitelmiani kohti? Tai ehkä minä olen vain tämä kuihtuva ruusu, joka hakee apua tuskaansa metsältä. Tai ehkä en, ehkä huomenna kävelen, ehkä huomenna juoksen.

25 runoa - maaginen kesäkisa vaikea tehtävä

1. Kukka punainen

Kukan punaisen
Valinta tyttären
mahtoi tietää hän
äidin kukkasista pitävän.

2. Puuro

Lusikka kädessä
puuro kulhossa
pian mahassa,
ajatella,
vain kuukausi sitten
puuro oli pöydällä.

3. Kesä

Saippuakuplia,
jäätelöä terassilla,
pyöräretkiä,
puistossa eväshetkiä,
kirjoja,
uimarannalla polskimista.

4. Kirsikka

Silmut,
lehdet,
nuput,
kukat,
malta odottaa en,
loistoa kirsikan.

5. Lorutellaan

Limpsin lampsin körötellään,
omaa vuoroa odotellaan,
hymyt kasvoille kaikille saadaan,
kun mummolaan leikkien mennään.

6. Pomppulinna

Kiipesi hän sohvalle,
veikeästi sieltä katseli,
mietti mitä tehdä saa,
milloin tullaan siirtämään,
eihän se sohva pomppulinna oo.

7.
Vehreä luonto
saunan jälkeinen rentous
lintujen laulu.

8.
Kukat nurmella
pörriäisiä ei näy
kato ahdistaa

9.
Vesi liplattaa
sukellan pinnan alle
tahdon kadota

10.
Avaruus kutsuu
tähdet soivat minulle
menen nukkumaan

11.
Minulle soivat
tähdet, koko avaruus
tahdon nukkua

12.
Varvas vedessä
vielä on liian kylmä
en tahdo uida

13.
Vehreä nurmi
varpaideni välissä
punkit pelottaa

14. Jos mä sanoisin
Tahdon, voisin
tahtoisin sanoa
ikuisesti rakastan
mutta en pysty
            valehtelisin

15.
Saunan lämmössä
minun iho pehmeni
sinua varten
kosketuksesi lämpö
ihollani kihelmöi

16.
On lämmin ilma
ja pakahdun jos sinä
minua kosket.

17. Kanssasi saavun kotiin
Kaipaus täyttää ruumiini
tahdon sinut nyt,
tahdon syliisi
ja kotiin saapua

18. Unessa
Kosketuksesi
ihollani kihelmöi
uniini kaipuu saapuu,
herätessä sinua kohti
            kurotan,
missä olet pimeydessä,
siellä siellä,
sinut löydän ja taas
uneen lämpimään vaivun.

19.
Kehosi kehoni vierellä
minut kihelmöimään saa
voisin hieman kierrellä
mutta antaudun tunteisiin

Rakkautemme hekuma on jo laskenut
mutta tunteeni eivä ole kaikonneet
rakkautemme ei ole minnekkään kadonnut
tunteet ovat täällä kaikkine kiemuroineen

Tahdon olla vielä tässä
hiljaa vierelläsi
en tahdo lähteä minnekään

Tahdon palata tähän huomenna
olla vierellläsi
jos en ikuisesti niin ainakin pitkään.

20.
Lensin puutarhaan,
sen kauneus mykisti.

21.
Yöllä lensin pimeään puutarhaan
Aamulla häikäistyin sen kauneudesta.
Valon säteen heijastuivat pisaroista.
Aamuruskon värjäämät kukat tallentuivat sieluun.

22. Piti...
Piti leipoo,
mut ei ollu jauhoo.

Piti mennä kauppaan,
mut ei jaksanutkaan.

Piti lukea kirjaa,
sitä luin ja sohvalla köllöttelin.

23.
Väsyttää

Väsyttää

Tuntuu kuin en jaksaisi

        sulan

ja kohta nousen

väsyttää

            väsyttää

Jaksan kuitenkin

24. Äänikuormitus
LIIKAA kuormitusta,
liikaa ääniä,
TAHDON hiljaisuutta,
olkaa hiljaa.

25.
Aalto osuu rantaan,
pyyhkii pois jälkeni,
veisikö mennessään,
myös uupumukseni.

Kesälomailua - maagisen kesäkisan viikkokatsaus

Tuulian viimeisimmän viikkokatsaus.

Kahden viikon yhteinen kesäloma puolison kanssa on nyt taputeltu. Olipa ihanaa! Vaikka olemme kaksosten aikana olleet yhdessä kotona ruhtinaallisen paljon, niin nyt tuntui, että olimme oikeasti lomalla. Tehtiin lomaseikkailuja vahvasti kesäkisa mielessä eikä yövytty muualla kuin omassa kodissa (oma sänky paras sänky). Onneksi puolisoni on ottanut kesäkisailun hyvin, paitsi siinä meni raja, että ei ajettu reitiltä puoltatuntia pop up-kahvilaan. Kaikkea ei voi saada ja vaikka tämä nyt kirpaisi, niin pitää nyt hyväksyä pop up-kahvilattomuus. Enpä kyllä itsekään toisena päivänä poikennut reitiltä. Aika ei venynyt siihen. 

Mutta mitä sitten tehtiin, jos ei kerta käyty pop up-kahvilassa?

Isoin retki oli ehdottomasti seikkailu lähijunalla Tampereelta Helsinkiin. Emme ole aiemmin tehneet vastaavanlaista matkaa lasten kanssa ja se jännitti. Miten rattaat mahtuvat junaan, miten lapset (3v, 2 x 1v 4kk) jaksavat ja miten me itse jaksamme. Matka meni kuitenkin yllättävän hyvin. Meillä oli mukana kasa kirjoja (turhankin paljon), käsinuket (hitti), syötävää ja kuvakortit. Lapset kävivät luonnollisesti vuorotellen sylissä ja katselivat maisemia. Ainut ikävä huutokohtaus tuli paluumatkalla, kun juna pysähtyi johonkin Lempäälän kohdille odottamaan toista ohitse menevää junaa ja hyvin väsyneellä Kiteellä meni hermot. Ilman tätä viidentoista minuutin viivästystä oltaisiin varmaan selvitty ulos junasta ilman huutoja...tai ehkä ei.

Helsinkiin matkasimme yksi kohde mielessä ja se oli Suomenlinnan majakka (joka oli sisältä jokseenkin tylsä, mutta rauhaisa). Luonnollisesti kierreltiin saarella muutenkin tutustumassa (kirjasto!) ja todettiin, että pitää tehdä joku kerta toinen matka. Olla yötä Helsingissä, seikkailla rauhassa ja käydä Suomenlinnan lisäksi vaikka Korkeasaaressa tai Linnanmäellä. Ennen paluumatkaa piipahdettiin Oodissa ja Lähde Ukk-monumenttia katsomassa. Olisi ollut kivan näköisiä leikkipaikkoja siinä myös ja vähän harmitti (taas), ettei ollut enempää aikaa.

Matka oli väsyttävä, mutta ehdottomasti sellainen, mikä tehdään uudestaankin. Vaikka kävely, bussi ja lähijuna vei aikaa, niin junalla oli kiva mennä. Pelattiin puolison kanssa laivanupotusta ja oli ihan erilaista kuin autolla matkustaessa. Lämpimästi suosittelen lähijunamatkailua, sehän on ilmaista rattaiden kanssa (vielä jopa 6-vuotiaan lapsen kanssa, HSL-sivut).

Toinen retkipäivä oli huomattavasti lähemmäs ja lyhyempi kestoltaan nimittäin Sankilan kartanoon, minne kysyimme puolison vanhemmat mukaan. Yllättäen myös puolison sisko puolisonsa kanssa halusi mukaan ja olikin mukava mennä yhdessä. Sankilan kartano oli aika pieni paikka, oikein sopiva tämän ikäisille viipettäjille, joita eläimet vielä jännittävät. Sankilan kartanossa on muunmuassa hevosia ja lampaita, joten ymmärtänette kohdevalintani...

Erityisen ihanaa oli tällä viikolla myös päästä puolison kanssa kahdestaan jonnekin, nimittäin menimme syömään kolmen ruokalajin illallista kalliolle, jolta on kaunis näkymä. Aurinko porotti kuumasti, mutta olihan Nokialla olevaa Alisenjärveä mukava katsella ja ruuan jälkeen erittäin mukava kastautua virkistävään, mutta ihanan lämpimään järveen.

Muuten viikolla keskityin lukutehtävään, kun tajusin kokeilla äänikirjoja palapeliä koottaessa. Idän pikajunan arvoitusta kuunnellessa tuli taas valvottua hiukkasen liian pitkään, mutta eihän sitä nyt kesken voinut jättää!

Tuulia oli purjehtimassa ja laittoi reissultaan ihania kuvia auringonnoususta, joi glögiä laiturilla, melkein pääsi yhtenä päivänä majakkaan ja lopulta sunnuntaina pääsikin!

Suoritetut tehtävät

Hilma

Helpot tehtävät:
10. Pakkaa eväät ja käy ulkona syömässä joku arkipäivän aterioista.
49. Kokeile jotakin, mihin suhtaudut ennakkoluuloisesti
55. …ja lue se.
73. Vieraile monumentilla.
78. Kokoa yli 500 palan palapeli
94. Vie lapsi tai ystävä yllätysretkelle.
110. Hyppää laiturilta veteen.
120. Vieraile linnassa.
203. Keksi uusi jälkiruoka.
246. Pelaa laivanupotusta jonkun kanssa junassa.
265. Lainaa kirja, joka on esillä kirjaston näyttelyssä.
275. Juo teetä hienoista kupeista jossakin kummallisessa paikassa
282. Kuuntele folk-levy
287. Heitä kylmä kivi järveen Jaakonpäivänä

Vaikeat tehtävät:
21. Vieraile majakassa, urkujen sisällä, kirjastoautossa(/asuntovaunussa) ja näkötornissa.
22. Kuljeta ja kata kolmen ruokalajin illallin kalliolle, jolta on hyvä näköala. (Kerää roskat tarkasti mukaan lopuksi!)

Tuulia:

Helpot tehtävät:
69. Opettele itsellesi uusi solmu.
102. Lue kirjaa paikassa, joka siinä mainitaan.
127. Seiso kalliolla tuulisella säällä.
179. Juo glögiä laiturilla.
273. Katsele auringonnousua.

Realiteetit - maagisen kesäkisan viikkokatsaus

Alkuun käy lukemassa Tuulian viikkokatsaus edellisestä viikosta, jolloin teimme yhteisen roadtripin Vinhan kirjakauppaan TÄÄLTÄ.

Kesäkisan loppurutistus on alkamassa ja realiteetit iskee. Kaikkea ei kerkeä tekemään. Tuntuu, että olin tällä viikolla hieman hukassa mihin sitä pitäisi keskittyä. Pitää hyväksyä, etten kerkeä katselemaan musikaaleja, enää ei kerkiä kasvattamaan sieniä, Rakastuin mä luuseriin dvd:tä ei löydy mistään läheltä ja onko järkeä tehdä kaukolainaa tässä vaiheessa. Milloin edes katselisin sitä!? Puolet geokätköistä on kerätty, jaksanko pyöräillä 100 kilometriä, puolimaratonia en ainakaan jaksa juosta, jalat ei kestä eikä kuntokaan ja kesäkisaajien lempparikirjat ääh... Mutta nyt kun käy viikkoa läpi, niin se oli aika loistava!

Melkein kirjoitin tähän, että minun osaltani viikko oli kovin rauhaisa, mutta teinkin monena päivänä jotakin kesäkisaan liittyvää. Maanantaina kävin veljen kanssa sateesta huolimatta iltarasteilla. Kummallakin edelliset suunnistukset on olleet yläasteella ja tämä olikin sen verran kivaa, että voi mennä uudestaankin. Me emme ottaneet ajanottoa, ensin veli kysyi, että miksi ei, mutta oli sitten, että ihan hyvä, ettei otettu, kun olisi tullut niin kilpailuvietti, kun muut siellä juoksentelivat menemään. Olin helpottunut ettei ajanottoa otettu, en olisi jaksanut juosta :D. Suunnistuksen jälkeen käytiin vielä etsimässä muutama hauska geokätkö. Ne kanahommat naurattivat.

Kurjenmiekka luonnollisessa elinympäristössään,

Lasten kanssa tuli seikkailtua kolmena päivänä! Teimme lasten retken lähijärvelle, jonka rannalta löysimme onneksi kurjenmiekkoja. Horsmia löytyi myös ja olin ihan jo keräämässä, kunnes tajusin, että eihän enää ole versoja! Olin ajatellut tehdä helpon tehtävän 5. Kerää, paista ja syö horsmanversoja ja odotin innolla tätä maistelua, mutta ehkä ensi vuonna...

Toisena päivänä teimme retken Pyynikin näkötornille, jota puoliso ensin ihmetteli, kun aiomme yhteisellä lomalla käydä siellä pyöräretkellä, mutta kesäkisa selitti. Puoliso on ottanut tämän kesäkisailun hyvillä mielen, toki eihän tämä ihan hirveästi vaikuta hänen elämäänsä. (Ei edes tämän kuukauden kasvissyöntini, mikä on muuten sujunut ihan mukavasti.) Lapset vierailevat näkötornilla varmasti erittäin mielellään uudelleen. Vuoron perään halusivat katsella maisemia ylhäällä tornissa. Kide jopa halusi kurkkia laidan yli. Munkit maistuivat minulle ja Pikkuselle. Hile ja Kide eivät niin niistä välittäneet. Pienen etsinnän jälkeen löydettiin myös tornin lähellä oleva geokätkö, mistä tuli hirmuisen kiva fiilis. Yleensä olen ollut aina jonkun kanssa kätköilemässä, mutta nyt tuntui, että tämä alkaa sujumaan!

Kolmantena päivänä teimme retken Tampereen keskustaan. Piti löytää vaikeustason neljä geokätkö. Suurin osa näyttää Tampereen seudulla olevan mysteerejä, joista en tajua hölkäsen pöläystä, mutta keskustassa on yksi ihan normaali kätkö. Menin asenteella, että etsitään aikamme ja, jos ei löydy niin ei löydy. Mikä ilo ja virta siitä tulikaan, kun löysin kätkön yllättävän nopeasti (löytyminen tapahtui kyllä vasta sen jälkeen, kun olin kurkkinut maassa irrallaan olevia laattojen alle...).

     

Helppoja tehtäviä ei tullut yhtään niin paljoa tehtyä kuin ajattelin tekeväni, mutta vähäsen. Vaikeita tuli onneksi taas valmiiksi ja edistettyä kuten opettelin taas yhden perinnekäsityön tekemisen. Tällä kertaa pääsin tekemään nyöriä, mikä oli jännää ja vaati useamman ihmisen. Enää en muista mikä tuon pyörittelylaitteen (kuva alempana) nimi on, mutta sai kyllä kovasti pyörittää. Yhden nyörin tekeminen kyllä riitti!

Tuulia oli minua ahkerampi helppojen tehtävien parissa ja sai myös valmiiksi sekä edisti vaikeita tehtäviä. Nyt jännittää miten kesäkisa edistyy, kun Tuulia lähti reissuun eikä pysty välttämättä kauheasti kesäkisatehtäviä tekemään. Minä ajattelen hurjasti edistäväni pistetilastoa, kilpailuvietti on, vaikka pitää nämä elämän realiteetit hyväksyä eli todennäköisesti aika rauhaisaa tulee olemaan sitten kuitenkin.

Tehdyt tehtävät:

Hilma:

Helpot:

15. Syö itsellesi uusi hedelmä.

30. Askartele kirjanmerkki.

65. Laita uutta kasvisleipää.

159. Kerää marjoja.

283. Leivo korvapuusteja.

327. Tee naan-leipää.

Vaikeat:

51. Käy suunnistamassa iltarastit.

44. Maista 20 erilaista vissyä/mehua.

60. Vieraile kolmessakymmenessä yli 30 vuotta vanhassa rakennuksessa.

Bonukset:

1. Etsi vaikeustason 4 geokätkö.

2. Valokuvaa kurjenmiekka luonnollisessa elinympäristössään.

3. Syö mämmiä näkötornissa.

Tuulia:

Helpot:
42. Nauhoita ukkosen ääntä.
68. Vieraile arboretumissa.
196. Tilaa ravintolassa vain jälkiruoka.
232. Pidä itsestäsi huolta.
294. Sano kyllä johonkin ehdotukseen.
298. Säilö jotakin.
366. Käy luovuttamassa verta.
386. Kysy kuulumisia joltakin ihmiseltä, joka todennäköisesti kaipaa sitä.

Vaikeat:
44. Maista 20 erilaista vissyä/mehua.
70. Maista 25 jäätelömakua.